Paketissa....

Mie tässä päivänä eräänä olin lenkillä niinku aina, mutta sitte äiti "the haukansilmä" sitte hoksasi, että mie onnun, vaikka niin hienosti yritin peittää sitä. Äitit on just niin tollasia, kun ne heti huolestuu ihan hulluna. Mutta täytyy myöntää, että oli se tassu kipee, kun enhän mie voinu ennää juosta ja piti vähän väliä tassua lepuuttaa ilimassa. Sitten äiti huomasi, että se tassu ihan kuumottaa. Enkä mie omasta mielestä huomannnu mitään erikoista, äitikään ei löytäny mitään selkeää haavaa tai muuta oiretta selittävää.

Olihan se aika huippua käydä eläinlääkärissä, kun siellä oli niitä hajuja! Aivan hirveesti jokapaikassa! Kyllä mie annoin sen lääkäritätin minua tutkia tosi nätisti, mutta olihan se tosi noloo (korvat litussa). Jos jotain hyvvää pitää hakea niin mulla ei ollut mitään vikaa oikeassa etukäpälässä! Eikä ollu muuten yhtään hammaskiveä! Sydämessä ja keuhkoissa ei mitään poikkeavaa, imusolmukkeet normaalit, vatsassa ei brobleemia, jonka lisäksi silmät, kirsu ja iho, turkki, tosi hyvässä kunnossa. Vasemmassa etukäpälässä sitte se varsinainen ongelma löytyi, "keskimmäinen" varvas oli jotenkin hetkun tuntuinen.

Kliinisen tutkimuksen jälkeen alkoikin se hauskin osuus. Sain unimaitoa! Siittäpä tuliki sellaset unet, että oksat pois. En vaan millään olis halunnu nukahtaa, ku piti vahtia ettei äiti karkaa! Ottivat kuulemma minun nukkkuessa röntgen kuvia tassusta. Kuvista sitte näkyi, että varvas oli jotenki vähä vinossa ja kuulemma luxoituu tosi helposti. Äiti selitti mulle, että se tarkoittaa sitä, että se nivel tulee pois sieltä kuopasta eli luksoituu. Nilvesiteet oli pettäny jossai hötäkässä ja sen takia tuo varvas nyt vähä hölpöttää. Mahddollisesti pieni murtumalinja sieltä löytyi, mutta ihan niinku ihmisillä " what can you do: nothing". Hieman hetkuksi se saattaa ehkä jäädä, mutta ei sille voi mitään. Tassuside 2 viikkoa ja kipulääkettä, niin eikhän pitäis olla kunnossa :)  Nyt kuulemma vaan hihnalenkkejä? Mitä hittoa? Siis EI OLE TOSI! Mutta okei... Pitää ottaa tämä toipilasaika nyt tosissaan, kun palkinto odottaa!

Voin kertoo, pääsen taas paimentaa poroja enstalvena: 2 päivän leirille helmikuussa, 1 pv maaliskuussa ja 1 pv huhtikuussa! Vitsi mie niin ootan niitä leirejä :) Päästään äitin kanssa taas hommiin!

Untenmailla, tassupaketissa. 

Ei jaksais poseerata , kun just päässy pois lääkärinpöydältä

Ei tarvii kauluria, kun ei tää nyt oo niin paha.
Ja osaa äitikin nälköjään tassusiteen tehdä.