Miu miu, kähikähihi. mrauu mrau.. mou mou ouurururu...... ähkh khäkhkh, grnruuruur, piip piii, iiiiuuiuiui, khihhihih.... auuauuauua.... Tämä on epätoivoinen yritys saattaa kirjalliseen muotoon Rakan ääntelyä sillä hetkelä, kun minä tulen kotiin. Kyseessä ei ole mikään eksoottinen lintu, vaikka se välillä siltä kuulostaa.
Eilen RakkaRökäle löysi maasta aikalailla fresh: n oloisen -äsken kuolleen urpilaisen (urpiaisen), ihan se oli hyvännäköinen, varmaan kuollut onnellisesti ihan suoraan lennosta. Tämä urpilainen ei näyttänyt yhtään sellanelta pöhöttyneeltä kuolinkampailua viimepäivät käyneeltä linturääpäleltä, joita joskus keväisin näkee.
No, Rakka sitten yritti elvyttää tätä urpilaista heittelemällä sitä ilmaan ja mätkimälllä sitä tassuilla ilmassa ja maassa. Välillä se yritti ottaa heimlich otetta siitä, mutta linturaukka ehti aina tipahtaa komean ilmalennon jälkeen maahan ennen kuin Rakka sai sitä tassujen väliin. En tiedä sitten mitä se mietti, kun Rakka lähti pyörimään linnun päällä, jonka jälkeen se piti kaivaa väkivaltaisesti lumen seasta. Eikhän sen urpilaisen päivät ollut nyt viimeistään luetut... Rakka raahasi saalistaan pitkän matkaa ja heitteli vaikka minkälasia voltteja linnunraadon päällä ja ilmassa sen perässä.
Oli ajatuksena kyllä myös, että Rakasta saadaan hyvä kaveri lintumettälle. Vaikka jäniksenmetsästys onkin nyt vienyt mennessään, kun Sulosta on kuoriutunut sellainen peto, että oksat pois! Eilen lenkillä Rakka nosti ilmaan pari teertä n. 50 metrin päästä pusikoista. Se vain lähti yhtäkkiä nokka määrätietoisesti ilmaa halkoen kohti pusikkoa, pysähtyi nuuskimaan ja sitten suunta viistoon oikealle ja tattadadaaa, rytinällä lähti teeri porukka ilmaan. Yksi lensi suoraan minua ja Suloa päin, jonka jälkeen Sulolla heti ajo päällä, WOWOWOWOW, hirveä veto linnun perään ja karmea ajohaukku ilmoille! Siinä sitten raahaudut armottomasti penkkaan väkivahvan ajokoiran perässsä ja toivot, että vauhti pystähtyy ennen jääkylmää vesiojaa! Jännittävää :D Hui...
Tänä aamuna Rakka taas haravoi metsää aivan tohkeissaan, kun on teeret ja mettot olleet soitimella, ni johan siellä on paljon hajuja ja jälkiä, ehkä jätöksiäkin. Monipuolinen porokoira :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti