tiistai 15. joulukuuta 2015

Mitä kuuluu

Rakan kanssa meillä on ihan erityinen suhde... On se kumma, että kerta kuukauteen pieni kurinpalautus ja PLING, poika on niin kuuliaisena että ei mitään rajaa.  ;) Pikku hölmöläinen <3 Ja edelleen haluan muistuttaa, että kyllä meillä verbaalinen huomautus ja se energia riittää kertomaan, että nyt oli tuhma poika. Joskus on vaan itselläkin liian lyhyt pinna, hermostunut olo, ei sillon ole itsekään parhaimmillaan, mutta se on elämää. Kyllä ne koirat vaa vaistoaa energiaa, oppii lukemaan emäntäänsä paremmin kuin itse edes tajuaa.

Pooka on alkanut iha syttymään todenteolla paimennukseen. Pitää toisia koiria paimentaa ja hakkua, jos se ei toimi niinku Rakka ite tykkäis. Jos on ajokoirilla ajoleikki käynnissä niin johan on Rakalla lystiä yrittää pysyä perässä vimmatusti haukkuen ja pitää keksiä, jokin sopiva oikoreitti, että pääsee pysäyttämään päättömiä hulmupettereitä. Pakko saada pysäytettyä!

Toinen uusi ilmiö on, että jos joku toinen koira tulee liian lähelle minua ilman Rakan lupaa, ni kyllä hyökkää poika sieltä täysillä väliin ja alkaa haukkua ja ajattaa toista poies: " PERKELETTÄKÖ SIIHEN TULET MINUN JA ÄITIN VÄLIIN! HÄ? Minä olen ainut ja oikea, joka saa olla äitin jaloissa, painu sinä kloppi mäkeen siittä! "  Sitten Rakka käy tarkistamassa että " äiti eihän sulle tehnny mitään sopimatonta sulle?"   No, ole niin vakavaa :)
Rakka on osoittautunut edelleen ihan mukavaksi koirapuistokaveriksi. Kyllä edelleenkin välillä karvat nousee pystyyn, kun joku isotteleva uros yrittää niskasta piettää hampailla kiinni, mutta onko se nyt mikään ihme? Itelläki nousis tukka pystyyn, jos koku puristais niskasta ja alkais uhkailee. 
Rakka tuntuu lähinnä miettivän, että " hei mikä sun ongelma on?  Äiti, on aina sanonu että ei saa tapella, mut mitä sun äiti on sulle sanonu?" 

Niin... Meillä on Rakan kanssa paljon yhdessä opittavaa ja yhdessä tehdään ja arkea eletään. Se ei muistele minun huonoja päivä, se ei syytä mua virheistä. 
Ja tänään mennään julistamaan eläinten joulurauhaa. Kävellään jokirantaan yhdessä muiden koiranomistajien kanssa ja osallistumalla rapsahtaa kilon koiranruokalahjoitus eläinsuojeluyhdistykselle <3


tarkistus kierros, häntä kuin majakka,
merkkinä kaikille törröttää pystyssä!

Dämn, I'm so komee ja mä niin OWN tän paikan!
 En edelleenkään tappele kenenkää kans, luotan että äiti piettää mun puolia.

Tässä me mennään yhes koos kohti koirapuistooo, jea jea!

Pusu pakkasessa lämmittää, äitin poika oon <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti