maanantai 10. marraskuuta 2014

Mitä isot edellä sitä pienet perässä...

Koiraperheen elämässä on joskus naurussa pitelemistä, mutta välillä tekisi mieli laskea kymmeneen. Se lienee ihan normaalia.... Toivottavasti...
 
Aamupissalla ei ole kiire yhtään minnekään: Sulo nuuskuttelee, tutkailee ja tuumailee, koska täydellinen hajuanalyysi pitää tehdä pihalla ennen kuin voi halkeamispisteessä olevan rakon tyhjentää johonkin kukkapenkin kulmalle. Nyt viimepäivinä on sitten Rakka alkanut harrastaa ihan tätä samaa, ei voi alkaa pissalle ennen kuin on Sulon kanssa joka ikinen mielenkiintoinen heinänkorsi ja ruusupuskan alunen nuuskuteltu. Joskus Rakalle tulee aivopierun jälkeinen kuningasidea ja silloin se juoksee Sulon alta. kyllähän sen tietää miten siinä käy! The Legendary Golden Shower.... Ja äiti laskee: yksi...kaksi...kolme...neljä....viisi.... Hienoa pojat! Sitten pitääkin mennä ihan oikeaan suihkuun. Rakka on onneksi varsinainen vesipeto, ettei se ole suihkutteluista moksiskaan.
 
Toisen suusta  herkut maistuu aina paremmalta, ihan sama onko sillä toisella pienempi ja tylsempi luu niin se on saatava heti! Rakka ei vain tunnu aina ymmärtävän, ettei sen suuhun mahdu kahta luuta kerrallaan. Nyt on pitänyt opetella antamaan Rakalle ensin se iso luu ja Sulolle pieni, koska luut vaihtavat omistajaa hyvin nopeasti. Mutta ei se "käänteispsykologia" tunnu olevan täysin aukoton apukeino, sillä hetken päästä Rakka raahaa isoa hirven luuta pöydän alle jyrsittäväksi ja Sulo katsoo haikaillen perään. No, onneksi Sulo osaa nauttia myös elämän pienistä iloista ja nakertaa sitä yli puolet pienempää luupalaa syvällä hartaudella nautiskellen.
 
Saunaan emme voi mennä ilman, että pojat on erotettu toisistaan. Leikit saattavat yltyä niin rajuiksi, että jompi kumpi juoksee seinään tai jotain muuta hurjaa tapahtuu kun vauhtia on vähän liikaa. Pari päivää sitten olin illan yksin kotona ja saunaan lähtiessäni otin Rakan takkahuoneeseen telkesin oven sohvalla, ettei Sulo pääsisi sisälle. Sulo sai jäädä siis pirtin puolelle. Normaalisti tehdään toisin päin, eli Rakka jää ulkopuolelle. Kaikki meni hyvin ( n.10 minuutin ajan) kunnes alkoi kuulua vinkunaa, naukunaa, ulvontaa ja haukkua molempien koirien suusta. Tilanne oli sitten pakko lähteä tarkistamaan. Tällaisen pikarekonstuktion voisin tilanteesta antaa:
 
1. Sohva oli siirtynyt taakse päin
2. Ovi n.20 cm verran auki.
3. Sulo työntää kuononsa oven raosta ja kutsuu luokseen syvästi vonkuen.
4. Rakka seisoskelee viattoman näköisenä Sulon etujalkojen välissä ja katsoo kysyen, että "onko sulla äiti joku hätänä? "
 
Ei ollut äidillä mikään hätänä, mutta naurussa oli kyllä pitelemistä... Hyvä pojat!
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti