Täällä vartioin minä!

Täällähän vartioin minä, eli Rakkapooni! 

Sitä minä vaan mietin, että pikkusen typerän lempinimen on äiti minulle taas keksinyt. Pikkusenko se on noloa, kun äippä huutelee kylilllä että: RakkaPOONI! Hmmm. Rakhaala lapsela on kuulema monta nimiä, näin on ehkä sanottu.

Niinhän mie vasta äsken avauduin siitä kuinka me välillä painiskellaan kuurojen korvien kanssa. Mutta nyt tuntuu, että jotain on nyt ihan yhtäkkiä tapahtunut. Oliko se mahdollisesti se "kurinpalautus" tässä päivänä eräänä, mutta nyt meidän suhde on Rakan kanssa entisestään tiivistynyt. Lenkillä Rakka ottaa entistä enemmän itse kontaktia ja seuraamisharjoituksista se nauttii ihan hirveästi. Olenkin  nyt ihan vasitella tehnyt vaikka minkälaisia käännöksiä ja vauhdin vaihdoksia ja siinäpä se Rakka roikkuu kintussa kiinni naama isossa hymyssä.

Lenkkien jälkeen se seurailee mitä mie milloinkin teen (sitä se on tehnyt koko ajan) ja pihalta se tulee tosi nätisti sisälle ihan mukisematta. Ja jos Rakalla on jotain asiaa, niin se tulee siittä minulle juttelemaan. Jos asia on turhanpäiväistä, en kiinnitä siihen mitään huomiota, hoputtaminen on myös aivan turhaa. Joskus, jos minun parempi puoliskoni kutsuu Rakkaa, niin poikahan tuleekin minulta kysymään " niin äiti, oliko sinulla minulle jotain asiaa". Ei sillä ole merkitystä kuka sitä kutsuu, äitin tykö se aina pyyhältää.

Ulos kopille tämä rötky haluaa mennä ihan vapaaehtoisesti. Ihan äsken se pyysi minua päästämään ulos ja käveli tarhaan käskemättä, jäi vain odottamaan, että laitan oven kiinni. Hassu koira ;) Se ihan nauttii ulkona olemisesta ja viihtyy siellä ihan melkein säällä kuin säällä.

Vaikka Rakka onkin sellanen kilttipoika, niin kyllä se vaan haluaa vahtia ja komennella. Tässä tapauksessa voi sanoa, että haukkuva koira ei pure, ei Rakalla ole sellainen mielessä ollenkaan :) Mutta omat tilukset pittää käydä heti merkkailemassa, jos on jokin jännittävä tilanne ollut päällä. Siltä lähtee aivan karmea sotahaukku, jos joku ajaa pihan ohi pyörällä. Heti pitäisi olla ottamassa selvää ketäs noi on?! Pyöräilijät ja mahdolliset lenkkeilijät on liian iso houkutus eikä Rakka pysty vielä itseään hillitsemään vaikka kuinka pyytäisi, joten pitää vaan pitää poika aloillaan niin kuaon, että tilanne on ohi. 

Mahtava kaveri on tästä rökäleestä tulossa ja sitä se jo onkin! Kesää ja lammaspaimennuksia odotellessa! Yhdessä töiden  tekeminen se vasta meidän suhdetta kehittää ihan erityisellä tavalla. Tietenkin meidän pittää pitää huoli siittä, että sitä suhdetta huolletaan myös ennen kesää :)